Päiväkirja

Suurimmat osanottoni kaikille läheisille ja omaisille Kauhajoella. ~ 24.09.2008

Eilen oli kauhea päivä. Olin juuri noussut koneeseen kohti Rovaniemeä ja olin laittamassa puhelinta kiinni kun sain viestin tapahtumista. Ihmettelin sitä, miten raskaasti itse otin asian kun huomasin, että vedet rupes valuun silmistä ja olo oli tosi rikkinäinen, vaikka enhän ollut edes paikan päällä, saatikka että omia läheisiä olisi ollut paikalla. Ehkä tämä kaikki kertoo omaa kieltään siitä, että asia on yhteinen. Vuoden takainen tapahtuma oli alkusoitto tälle tapahtumalle ja ei voi kun toivoa, että tämä jäisi viimeiseen kertaan. Mitä pitäisi tehdä? En halua lähteä antamaan kärkkäitä kommentteja tai arvostelemaan päättäjien ajatuksia, mutta eiköhän nyt viimeistään ole selvää, että nuorten ääni pitää saada kuuluviin ja mielenterveyshoitoon pitäisi kiinnittää huomiota ja tehdä sinne pääsystä helpompaa. Hiljennytään tahoillamme miettimään tätä kaikkea... Terkut hiljaisesta ja ruskaisesta Lapista, olette rakkaita. halauksin, Tapani

Arkisto