Antti Tuisku

Vuosi loppuu ~ 10.12.2006

Makaan tunturissa. Ympärilläni näen vesipisaroiden lakaisevan lumet maasta tehden maisemasta synkän. Metsästä kuuluu ääntä, joka muistuttaa eläinten leikkiä. Ihan kuin Lapin luonto ja eläimet nauttisivat talven helteestä, vaikka juuri se on asia, joka minut saa pysähtymään ja miettimään asioita...

Vaikka vuosi piti sisällään hienoimpia asioita, joita urani on mukanaan tuonut on se ollut myös aikaa, jolloin olen itse pysähtynyt useaan otteeseen miettimään kaiken tarkoitusta ja omaa työtäni. Vastaan on tullut vihaavia toimittajia, ristiriitaisia levyarvosteluita, keikkoja, jotka ovat loppuun myytyjä useista sadoista henkilöistä, mutta myös keikkoja joille on tullut hyvin vähän ihmisiä. Kaikki nämä kokemukset ovat tuntuneet syvemmällä omien luiden ytimissä suurentuneen työmäärän ja vastuun keskellä. Vuosi on tuonut mukanaan suurta kunnioitusta eri tahoilta, kutsun linnan juhliin, upean kiertueen, hienon levymenestyksen ja kasoittain niitä ihania ihmisiä joiden kanssa olen saanut töitä tehdä, tanssijat, bändi, fanit, teknikot, toimittajat...

Kun viimeinen keikka oli ohi, sanoin ryhmälleni pitämässä puheessani: "Anteeksi, että olen ollut aika ajoin neuroottinen kaikkien työpanoksen suhteen, kiertueen suhteen. Toivon, että kaikki nämä hienoimmat kokemukset, joita olemme saaneet jakaa, ovat olleet osoitus siitä, että pieni neuroottisuus on ollut paikallaan."

Vaikka tiedän maailmaan mahtuvan paljon ihmisiä, joita jokainen sanomani sana ärsyttää, joita kyyninen elämän asenne ohjaa, haluan vain rehellisesti tokaista edelleen kuinka onnellinen oikeasti olen tästä kaikesta. Haluan kiittää teistä jokaista ja odotan jo nyt tulevaa kevään kiertuetta innolla.

Vaikka asioita tulee laidasta laitaan ja uusiin asioihin on todella totuttauduttava, on tosiasia se, että vuosi on ollut mieletön ja ainut asia mikä harmittaa on se, että lumi sulaa ja tajusin juuri, ettei ääni ollutkaan eläinten leikkimisestä johtuva ääni, vaan puista tippuva lumi.

Jatkan makaamista...

Halauksia